15.7.2003 Sami Mattila

MIKÄ USKO ON OIKEA?

"Kuka sen tietää, mikä usko on oikea, kun sitä uskoa on niin monenlaista?" Näin kuulee usein sanottavan. Tavallisesti herää tuollainen kysymys silloin, kun jollakin paikkakunnalla syntyy herätyksen tuli.

Tämä kysymys on kyllä sen arvoinen, että sitä kannattaa ajatella, ja siihen on löydettävä vastaus jo siitäkin syystä, kun epävarmuus tässä asiassa on monelle herätyksessä olevalle suorastaan pelastuksen esteenä. He eivät uskalla tehdä ratkaisua, kun pelkäävät joutuvansa "väärään uskoon". Väärän uskon pelko on hyvin yleinen, varsinkin siinä tapauksessa, jos paikkakunnalla työskentelevä saarnaaja, evankelista tai uskovain joukko toimii vallitsevissa mielipiteissä, muodoissa ja opinkäsityksistä poikkeavalla tavalla.

Kyllähän tänä aikana on syytä peljätäkin kaikenlaisia hengellisellä alalla liikkuvia eksytyksiä. Jeesuskin, puhuessaan lopun ajoista, varoittaa: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä!" Mutta on olemassa hyvin paljon aiheetontakin pelkoa, jota saatana käyttää hyväkseen estääkseen heränneitä sieluja lähtemästä elämän tielle.

Vihollinen maalaa usein valkoisen mustaksi ja mustan valkoiseksi. Kun jokin paikkakunta on hengellisen kuoleman ja pimeyden vallassa, kun paimenet nukkuvat ja lampaat nukkuvat, silloin tavallisesti luullaan asiaintilan olevan hyvin. Luullaan, että ollaan oikeassa uskossa ja opissa. Jos sitten sellaisella paikkakunnalla syttyy herätys, niin monet ovat ilman muuta valmiit tuomitsemaan sen lahkolaisuudeksi ja väärän uskon vaikutukseksi, joka on saatava estetyksi. Monet uskoon tulleet ovat silloin saaneet kärsiä veretöntä marttyyriutta sen tähden, että heidän uskoaan on pidetty vääränä villiuskona.

Eräälläkin paikkakunnalla, kun Herra pelasti muutamia, otti yksi mies huolekseen käydä jokaisen kääntyneen luona varoittamassa heitä, kehottaen kääntymään pois "väärästä uskosta". Sain kerran tilaisuuden sanoa tuolle miehelle: "Se on merkillistä, että Teille on nyt tullut hätä näistä, jotka ovat pelastuneet. Ettepäs silloin käynyt varoittamassa heitä, kun he kaiket yöt juoksivat synnin tiellä. "

Vastaukseksi sain puristetun nyrkin lyönnin pöytään aivan silmäini edessä ja joukon kiivaita sanoja. – Kuvaava esimerkki !

Että "oikeaoppisenakin" pidetty voi tulla väärinymmärretyksi herätyksen tulen syttyessä, siitä seuraava esimerkki:

Kun muuan valtionkirkon pastori piti herätyskokouksia eräässä kaupungissa kehottaen vakavasti kuulijoitaan parannukseen ja kääntymykseen, repien pehmikkeitä suruttomuuden rauhassa nukkuvilta, oli se monista aivan liikaa intoilua, jopa harhaan johtavaa. Joku ilmaisikin ajatuksensa sanoen: "Hän on vain vapaakirkollisten kätyri."

Vielä yksi esimerkki: K:n kaupungissa tuli eräs nuori henkilö kääntymykseen vapaitten kristittyjen kokouksessa. Mutta sen sijaan, että hänen äitinsä olisi kiittänyt Jumalaa lapsensa pelastuksesta, hän vihastui, kun luuli lapsensa joutuneen väärään uskoon. Ja mitä hän teki? Äiti parka" – Hän houkutteli tyttärensä käymään teatterissa antaen itse pääsymaksut, että "väärän uskon houreet haihtuisivat".

Ajattele – äiti hiihtämässä lapselleen latua helvettiin!

Miten kauheaa pimeyttä !

Kuinka suuri vastuu onkaan kerran oleva niillä, jotka eivät itse ole käyneet elämän tielle eivätkä ole sallineet meneväistenkään mennä !

Jos sinä, lukijani, olet niiden joukossa , jotka vastustavat elävää uskoa ja sammuttavat Herran sytyttämää tulta, niin sanon sinulle kuten Gamaliel muinoin apostolien vainoojille: "Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan." (Apt. 5: 39)

Edellä kerrotut tapaukset todistavat selvästi, kuinka sekavat käsitykset monilla on siitä, mikä usko on oikea ja mikä väärä.

 

Lauri Hokkanen: Mikä usko on oikea?

Takaisin linkit-sivulle