Etsintä kuulutus MUISTUTUS 13.5. 2003 / Esko Halkosaari

Muurin korjaaja - MISSÄ OLET ?

Jumala etsi muinoin muurinkorjaajaa. Henkilöä, joka olisi korjannut rikotut muurit. Nehemia halusi täyttää tässä asiassa Jumkalan tahdon, olla sillä paikalla, mille Jumala oli asettanut. (kutsunut) Herra etsii tänäänkin miestä, joka seisoisi muurinaukossa. Korjaisi sen, mikä on rikki revitty. Tahdotko sinä olla muurinkorjaaja.

Daavid tuli monien vaiheiden jälkeen Israelin kuninkaaksi. Hän sai asua setripuisissa palatseissa. Istuessaan kerran siellä sanoi profeetta Naatanille: " Katso, minä asun setripuisessa palatsissa, mutta Herran liitonarkki on telttakankaan alla", 1 Aik. 17: 1. Hänessä heräsi halu alkaa rakentaa Herran huonetta.

Herra vastasi kuitenkin profeetan kautta: " Et sinä ole rakentava minulle huonetta, vaan yksi sinun pojistasi". Tämän sanoman kuultuaan Daavid mani Herran eteen ja pyysi siunausta suvulleen uskoen, että: " Mitä sinä Herra siunaat, se on oleva siunattu iäti", Aik. 17: 27 vaikka hänen tehtävänsä ei ollutkaan rakentaa, hän kuitenkin perehtyi rakennustyöhön ja halusi auttaa keräämällä suuret varastot materiaaleja rakennusta varten. Hänellä oli paljon asioita mielessään.

Daavidille ei käynyt niin kuin Ussialle, joka tultuaan mahtavaksi ylpistyi ja tuli uskottomaksi Herraa kohtaan. Jo nuoruusvuosinaan, työvuosinaan, hän oli oppinut panemaan toivonsa Jumalaan. Vielä vuosien jälkeen hän Rakasti Herraa. Yksikin ihminen voi paljon vielä vanhanakin, kun vain on sillä paikalla, että Herra pääsee vaikuttamaan sydämestä.

Nehemiä muurinkorjaajana

Nehemia sai aikoinaan kuulla viestin Jerusalemin kurjista oloista. Hänen omissa oloissaan ei varmaan ollut tuolla hetkellä mitään moittimista, sillä hän oli kuninkaan juomanlaskijana, hyvässä virassa ja leveän leivän ääressä. surullinen viesti ei mennyt Nehemian korvien ohitse. Tuo mies ei tietoineen jäänyt lepäämään laakereilleen tai todennut vain: " Harmin paikka !" ja jatkanut entistä työtään.

Nehemia ei itsekkäästi torjunut asiaa omasta sydämestään. Hänen sydämensä oli avoin; Herran antama taakka otettiin vastaan. Hän laittoi itsensä likoon. Sanoma todella sattui häneen, se mursi hänen sydämensä. Nehemia murehti, itki, paastosi ja rukoili taivaan Jumalan edessä. Ja Jumala kävi edellä ja raivaten tietä. Hän on vieläkin sellainen joka "avaa, niin ettei kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa", Ilm. 3: 7.

Nehemia lähti rukoillen liikkeelle. Hän oli ensin yksin näkynsä kassa, mutta puhui toisillekkin, jotka olvat varmasti kärsineet tuosta tilanteesta, ja sai heidät syttymään asiasta. Ja mitä tapahtuikaan ? muurit tulivat kuntoon. vastustusta oli, mutta Jumala auttoi heitä, ja Hänen hyvä kätensä oli heidän yllänsä. Jerusalemin kurjat olot ja revityt muurit eivät olleet vain Nehemian murheena. Ne olivat myös ennen kaikkea JUMALAN MURHEENA. Hän vaikutti niin, että asia kävi Nehemian sydämeen.

Tarvittiin tuo yksi mies, joka oli Jumalan käytössä. Nehemia oli rohkea mies, joka ei vaeltanut imisten mielen mukaan - ei toisten, eikä omansa. Hän uskalsi tehdä mitä Jumala käski. Eiväthän Jumalan lapset ole mistää arkalasta kotoisin. Kun on näky Jumalalta, ei heti ensimmäisen vastuksen tullen pötkäistä pakoon. Arkuuden takia on varmasti monta hyvää asiaa jäänyt tekemättä. Ihmispelko panee helposti paulan, kun pitäisi tehdä Jumalan tahto. Siitä kannattaa tehdä parannus.

Elia antoi varmasti Jumalan johdatuksessa kuningas Ahabille käskyn: " Lähtekää nyt kokonaan kaikki Israel minun luokseni Karmel vuorelle." Häntä ei hallinnut ihmispelko. Hän ei alkanut jaaritella ja kysellä, kuinkahan tässä käy ? Entä, jos tuli ei lankeakkaan alas taivaasta minun rakentamalleni alttarille ? Hän toimii Hengessä rohkeasti.

Oletko tutkinut `muureja` ?

Surettaako sinua `Jerusalemin asukasten olot` ? Oletko pysähtynyt miettimään tätä asiaa ? Oletko tutkinut Jerusalemin `muureja`, miltä ne näyttävät ja oletko huomannut niissä sortumia ? Näkyykö muurissa aukkoja ? kaipaisivatko ne uudelleen rakentamista ? tyydytkö siihen, että itse asut `setripuisessa palatsissa` vai onko sydämessäsi herännyt Daavidin tavoin halu alkaa rakentamaan herran huonetta ? Hyvä varmaankin olisi tarkistaa sen kunto ja miettiä kaivattaisiinko remonttia. Tutkia ovatko kaikki kalustoon kuuluvat tapit paikoillaan, repsottaako asumus ehkä joltain kulmalta tai onko telttakankaasta jotunut kaistoja hukkaan ?

Repeytyneitä kohtia voi ommella, likaisia kohtia pestäniin, että Jumalan asumus; me, seurakunta, olisimme pyhä, kunnostettu ja käyttökelpoinen. Jeesus esikuvana piti hyvää huolta laumastaan ( Joh. 17:11). Hän varjeli ja suojeli taitavasti. Hukka-prosentti oli pieni, vain yksi laumasta katosi. Hän ei halua kadottaa yhtäkään.

Nehemian päivinä ei alistuttu vain toteamaan, että muurit ovat hajallaan, vaan sydämet syttyivät: " Me nousemme ja rakennamme !" Hes 22:30 kertoo, kuinka Jumala muinoin etsi miestä, muurinkorjaajaa, mutta ei löytänyt. Herra etsii miestä vieläkin. Turhaanko ? Löytäneekö Hän ?

Missä olet, sinä Muurinkorjaaja ?

Ristin voitto 24 / 88 Tuula Palola.

Linkit sivulle