22. 6. 2003 Esko Halkosaari

 

MISSÄ ? KRISTUKSEN SRK: NAT.

Eikö Suomesta löydy sellaisia jotka Jeesus olisi kutsunut Hänen seurakuntansa rakentajiksi. Eikö ketään ole joka etsisi Jumalan valtakuntaa, jossa vasta, "siinä ohessa kaikki meille annetaan mitä elämässä tarvitaan".

Nämä eriseurathan ovat edustajiensakin mukaan vain hengellisiä koteja, kasvupaikkoja, erilaisiin kouluihin, ja hoitopaikkoihin verrattavia, joissa lapsia opetetaan ja kasvatetaan koko yhteiskunnan palvelijoiksi, eli tämän Suomi seurakunnan / tämän maailman palvelijoiksi ja rakentajiksi ja tuhoajiksi, sillä sitähän tämä on.

Näiden Hengellisten kotien, eli kasvatus ja opetuspaikkojen tulisi kasvattaa hengellisiä lapsia aikuisuuteen, täysi-ikäisyyteen, että heistä voisi tulla Jumalan seurakunnan rakentajia, joissa ei enää tarvita näitä lapsi aitauksia, eli rajoja, erilaisista tottumuksista tulevia lapsia varten, eli joita on hiukan eritavalla maailmassa, omissa lapsuus kodeissaan kasvatettu, eivätkä sitten heti vielä ymmärrä toisiansa. On kuitenkin yksi asia joka yhdistää, armosta kutsumus / pelastus / Jumalan sana ja Pyhä henki.

Nyt on vain vielä sellainen tilanne, (suuren eksytyksen vaikuttama) Että Jumalan seurakuntaa Kristuksen ruumista rakentamaan kutsutut työn johtajat ovat myös eksyneet, eivätkä ole löytäneet sitä tonttia johon pitäisi alkaa rakentaa, sitä apostolien ja profeettain laittamaa perustusta, Jossa itse Jeesus Kristus on kulmakivi, eli Herra. Tämän tähden näitä kasvatettuja joudutaan nyt pidättelemään näissä kasvupaikoissa, lasten kuitenkin kasvaessa he jo mielellään lähtisivät työelämään.

Näissä hoito ja kasvatus paikoissa ei kuitenkaan ole työpaikkoja kuin hyvin pienelle osalle. siksi joutuvat lähtemään pois ja etsimään muualta, ajautuen sitten kuka minnekin, suuri osa takaisin sinne mistä tulikin, siis maailmaan. Jotkut vaihtelun vuoksi ja ajankuluksi sitten toisiin kasvatuspaikkoihin. jotkut taas perustavat omia uusia kasvatuspaikkoja, näin itseään työllistäen ja omalla tavallaan opettaen ja kasvattaen, näin saaden itselleen tukijoukon joka pitää työllistettynä sanan puolelta. Käytännön puolen kuitenkin ollessa näissä kaikissa mahdotonta, kun eri armolahjojen omaavat ovat eri paikoissa eivätkä näin ollen pääse rakentamaan Jumalan seurakuntaa, Kristuksen ruumista, koska se edellyttäisi yhtä olemista.

Nyt kun nämä Jumalan seurakuntaa rakentamaan kutsutut työn johtajat, ohjaajat, valvojat, työpiirustusten asiantuntijat / näyn omaavat ovat hukassa / eksyksissä. Siksi Jumalan seurakunnan rakentamistyö ei ole edes päässyt kunnolla alkuun. Uskottavaa kuitenkin on, että monet työhön kutsutut ovat kuitenkin kohdallaan tehneet hiukan valmisteluja, keränneet kaikkea mahdollista materiaalia, välineitä, erilaisia tiloja ym. Että sitten kun Jumalan seurakunnan rakentajiksi kutsutut johtavat, löytävät sen kadonnen tontin = työmaan. sitten kaikki valmistautuneet tuovat kortensa, leiviskänsä kekoon.

Rukoilkaa nyt kaikki, että nämä kyseiset johtamaan kutsutut veljemme, apostolit, profeetat, opettajat, paimenet, ym. vastuuta kantavat ilmestyisivät esiin, että todellinen rakentaminen ja Kristuksessa yhdistyminen voisi alkaa käynnistymään. Että myös voisimme siinä työn ohessa alkaa synnyttämään uusia lapsia ja ohjata heitä kasvatus ja hoitopaikkoihin, jotka sitten kasvattavat lapsistamme hyviä Kristuksen Ruumiin rakentajia, toistensa kunnioittamisissa kilpailevia, keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa eläviä, ja taas uusien lapsien synnyttäjiä.

Jeesuksen Kristuksen nimessä kehottaen ja muistuttaen, Puolustaja Pyhä henki, joka totuuden Henki / Esko Halkosaari.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
23. 6. 2003 Esko Halkosaari

VAROITTAJAN VASTUU ?

Kuinka uskollisesti kristityt käyttää varoittajan vastuutaan, varoittaakseen Jumalattomia, heidän Jumalattomuudestaan, jotka johtaa onnettomuuksiin joissa menee jopa henkiä. Ja kuinka selvän äänen pasuuna antaa kyseisessä varoittamisessa. Ja kuinka uskottavaa varoitus on, jos varoittajien keskinäisistä erimielisyyksistä ja jakautuneisuudesta johtuen on ristiriitaista. Kuka silloin kantaa suurinta vastuuta. Jumala kun on uskonut vastuunkannon asiasta omille lapsilleen. Entä jos Vapaakirkollinen näkee Helluntaiseurakunnan jäsenen tekevän syntiä, miten silloin täytyy menetellä. Entä jos Luterilainen näkee Lestadiolaisen tai Baptistin tekevän syntiä. Kuinka siis täytyy menetellä, että asia tulisi Raamatun mukaan hoidettua näissä nykyisissä vinoutumissa. Onko mahdollista mitenkään ? Ja kuinka vaikeaa tämä asia yleensäkin on, kun eivät uskovat edes tunne toisiaan omalla paikkakunnallaan, tuon jakautuneisuuden johdosta. Uskooko joku että Jumala vapauttaa vastuusta sen tähden, kun lapsensa ovat laiminlyöneet yhtä olemisen velvoitteen ?

Mitä siis Raamatun mukaan pitäisi tehdä, ja moniko olisi valmis tekemään, ja mitä / miten käytännössä ??? Eli mitä muuta kuin sanoa, tehdä parannus, ja rukoilla. Näin tehneet, onko saaneet muita vastauksia / ohjeita ? Miten olette ja minkälaisista Jumalattomuus-asioista olette varoitelleet, ja mitä kaikkea jumalattomuutta näette, mistä tulisi heti ensitilassa varoittaa, a. yksilö tasolla, b. yhdistys tasolla, c. kunta tasolla, d. valtakunta tasolla ? Ja kummasta päästä aloittaa yksilö vai valtakunta ? vai omista yhdistyksistä, = seurakunnista.
Nehemiakin murehti aikoinaan sitä, kun soraa oli ylen paljon. Rakkaudesta totuuteen, selvyyttä peräänkuuluttava, Esko H.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
26. 6. 2003 Esko Halkosaari

 

Eri, srk: tien nimiinkö, KASTETUT ?

 

1. KORINTTOLAIS KIRJEEN POHJALTA TÄLLE PÄIVÄLLE

Niin kuin Paavali kirjoitti Jumalan seurakunnalle Korinttoon, niin meidänkin tulee kirjoittaa Herramme Jeesuksen nimessä. Näin kirjoitankin nyt muistutukseksi Suomen, Jumalan seurakunnalle: Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsustut hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän herramme, yhteyteen.

Mutta minä kehotan teitä, veljet meidän herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset, ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus. Sillä monilta foorumilaisilta olen saanut kuulla / tietää että teillä on riitoja keskuudessanne. Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: " Minä olen Luterilaisten puolta, toinen: Minä Baptisti seurakunnan, joku taas: Minä olen Vapaakirkon puolta. Joku vielä minä Helluntaiseurakunnan puolta, sitten joku vielä, minä Kristuksen".

Onko Kristus jaettu ? Ei kai Vapaakirkko ole ristiinnaulittu teidän edestänne, vai oletteko kastettu Helluntaiseurakunta nimeen. Paavali kiitti Jumalaa ettei ollut kastanut kuin kaksi henkilöä, niin ettei kukaan saata sanoa että, on kastettu kastajan nimeen. Muisti sitten kastaneen vielä jonkun perhekunnan. 1 Kor 1. 3 luku: 3- olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin, kun toinen sanoo minä olen Luterilaisten puolta ja toinen minä Helluntaiseurakunnan puolta. ettekö silloin ole kuin ihmiset ainakin ? Mitä nämä sitten ovat, eikö niitä joiden kautta olette uskoviksi tulleet, palvelijoita sen kykynsä mukaan minkä Herra on niille kullekin antanut. 7 jae. Niin ei siis istuttaja ole mitään eikä kastelijakaan, vaan JUMALA joka kasvun antaa.

Istuttaja ja kastelija ovat kuitenkin yhtä, työnsä pohjautuen evankeliumin julistukseen, jota ei pidä estää, eikä vastustaa, ja on kumpikin saava palkkansa, oman työnsä mukaan, (Lienee sanan mukaista). 3 luku 16 - 17. Ettekö tiedä, että te kaikki yhdessä olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä ? Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä ja sellaisia te olette. ( Jossain kohtaa kuitenkin kehotetaan poistamaan paha keskuudestamme) Johon sisältyy myös henkilöiden, Jumalan seurakunnasta erottamista. Jae 23. Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan. 4 luku. 6 jae Tämän olen, veljet, sovittanut itseeni ja Apollokseen, teidän tähtenne, että meistä oppisitte tämän: " ei yli sen mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan.

Rakkaudesta totuuteen, raamatullista järjestystä, yksi usko, yksi Herra, yksi ja sama mieli, että kaikki olisimme yhtä Kristuksessa, peräänkuuluttava, Esko H. Kristuksessa.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
24. 6. 2003 Esko Halkosaari

Onko varoittamis kokemuksia

Onko uskovilla varoittamis kokemuksia ja minkälaisia. Onko kukaan joutunut, tai tehnyt velvollisuutensa nähdessään uskon veljen / sisaren tehneen syntiä. Oletteko menneet keskustelemaan ja sillä tavalla huomauttamaan asiasta, jos ei ole auttanut oletteko pyytänet raamatun opin mukaan toisen uskovan mukaanne ja menneet yhdessä varoittamaan, jos ei vieläkään auttanut, oletteko ilmoittaneet seurakunnalle, ja niin edell. niin kuin Raamatussa neuvotaan. Ja jos ollut eri seurakunnasta kuin itse, niin miten silloin olette menetelleet. Vai onko ummistettu vain silmät, ajatellen että no, se on hänen oma asiansa ? Tai onko oma tila ollut sellainen, ettei ole uskaltanut peläten saada itse nuhteita.

Tai onko koko seurakunta siinä tilassa ettei syntiä nähdä enää hyväksi tuomita, erilaisista peloista johtuen ? Jos näin, mitä näkisitte, että asian hyväksi pitäisi tehdä, Ja mistä uskoisitte ongelman juontuvan. Vai oletteko vain tyytyväisinä hyväksyneet vallitsevan tilan ? Vai oletteko sitä mieltä etette ole toistenne vartioita. Vai painaako vastuu ?

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
30.6. 2003 Esko Halkosaari

Riittääkö, sinnepäin srk: t

Kuinka voi olla mahdollista että uskossa kasvaneillekin riittää ns. sinnepäin seurakunnat. Olen monien kuullut sanovan, että liityin tuohon seurakuntaan kun koin sen olevan lähimpänä sitä seurakunta näkemystä joka minulla on, minkä Raamatun kirjoituksista käsittänyt.

Tämä tietenkin luonnollista siinä tilassa kun uskon asioihin alkaa perehtymään. Mutta se että, se sitten jääkin riittämään. Ei enää pyrikään siihen mikä oli se, johon vertasi, silloin kun ilmaisi tai ymmärsi, että tuo on nyt lähinnä sitä jota etsin.

Näin sitten jäädään siihen, mikä sinnepäin seurakunta, ei enää etsitä sitä, joka on se, jota pitäisi etsiä, sitä johon itsekin ensin vertasi, eli siihen täydelliseen, johon pitäisi edelleenkin pyrkiä, ja sitä kokosydämestä etsiä, sitä alkuperäistä Kristus yhteyttä, sitä jossa kaikki apostoliset seurakunta opit ja tavoitteet toteutuisi. Näin sitten tulee tyydyttyä siihen, josta siinä srk:ssa jo ennen olevat sanovat tässä meillä on hyvä olla, pysytään vain tässä, kyllä tämä meille hyvin riittää, mitä sitä nyt enää turhaan itseään vaivaa moisilla kysymyksillä, täydellisyyden perään. Ei muuta kun ylistellään tässä ja pidetään hauskaa, viihdytellään toisamme järjestellään erilaisia viihde tilaisuuksia, ja rukoillaan vaan toistemme puolesta, ja siunaillaan vain muittenkin vastaavia, mutta olkoot muut uskon veljemme / sisaret kuitenkin omissa oloissaan, eihän me tässä heitä tarvita, pidetään me vain pystyssä tätä omaa huonettamme, se mitä vähän juostaan, niin juostaan tämän oman huoneen puolesta, ollaan vain hissun kissun, ja odotellaan ylöstempausta.

Tällaisia vastauksia saanut, kun keskustellut eri kuppikuntiin kiinnittyneiden kanssa.

Mutta missä ovat ne, jotka Herra on kutsunut Hänen seurakuntansa rakentajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, opettajiksi / paimeniksi, johtamispalvelijoiksi, eli vetäjiksi. Kun jarruttajatkin jo olleet pitkään asemissaan, jarrukahvasta lujasti kiinni pitäen, jo valmiina jarrua päälläpitäen. Jumalan voimassa vetäjät kuitenkin jaksaa vetää vaikka olisi jarru päälläkin. Tämä rohkaisuksi vetäjille jotka Herra on kutsunut. Ei muuta kuin Joosuan ja Kaalebin lailla vetämään, edellä kulkien, jättiläisiä pelkäämättä. Muut palvelijat ja avustajat jo odottelevat että pääsisi työhön, Kristuksen ruumista rakentamaan / veljiä ja sisaria palvelemaan, ja ohessa sieluja voittamaan, elämän ja yltäkylläisyyden siinä samassa itsekin saamaan..

Jumala on antanut näkyä paljon pidemmälle, kuin mihin nämä eri, ns. hengelliset kodit ovat pysähtyneet, eikä niissä voi pidemmälle päästäkään. Ei uutta viiniä voi laskea vanhaan leiliin, eihän se kestä sitä. Eikä vääristynyttä saa mitenkään alkuperäiseen suoruuteen, se on tulessa sulatettava ja valettava uudelleen alkuperäiseen muottiin, Kristus muottiin.

Jeesuksen Kristuksen nimessä kehottaen ja muistuttaen. Rakkaudesta totuuteen ja kaikkiin veljiin ja sisariin, yli kaikkien ihmistekoisten opillisten hyttysaitojen, Esko H.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
1. 7. 2003 Esko Halkosaari

Miksi kaikki, niin VÄÄRIN !

Miksi siis kaikki haluaa elää valheessa ja vääryydessä, petoksissa, uskottomuudessa, välinpitämättömyydessä, itsekkäinä, kaikenlaisista aineista sekoillen, ja sitten pahuuksistaan kerskaillen, joista sitten kaikki tyhmät niistä kuullessaan, nauraa ja saa tyydytystä, eli ravintoa tyhmyydelleen. Näitä pahuuden tekijöitä ja kerskailijoita nämä tyhmät sitten nostaa arvoon korkeaan jopa kuninkaikseen / hallitsijoiksi !

Arvaako edes kukaan, mikä saa terveenä ja aitona syntyneen ihmisen tällaiseen luonnottomaan tilaan. Ja miksi ihminen niin helposti omaksuu kaikki pahuuden opit ja menetelmät, joita sitten tekee omaksi ja toistenkin vahingoksi.

Kun sitä vastoin aito ja luonnollinen ajattelee hiukan muitakin ja muidenkin parasta, kantaen näin vastuuta myös lähimmäisistään, joka on sitä aitoa rakkautta. Tietenkin siinäkin on vaaransa, jos ei ole perehtynyt rakkauden perustuksiin, joiden juuret on totuudessa ja pyhyydessä, joka on vanhurskautta eli sitä jossa ei ole mitään väärää eikä pahaa, vaan on aitoa ja puhdasta. ilman mitään maailmallisuuden / synnin sivumakuja, jotka tuottavat niitä katkeruuden ja onnettomuuksien, pettymysten karvasta hedelmää.

Ja se vaara on siinä: Jos esim. liikenne onnettomuudessa asian tuntematon menee alttiudessaan auttamaan, asian tuntemattomana kuitenkin saattaa tehdä virheitä jotka saattavat pahentaa syntyneitä vammoja autettavalle. Näin käy ja on käynyt kaikissa muissakin asioissa, on tehty vääriä valintoja ja ratkaisuja, kun ei ole tunnettu totuutta ja perimmäistä tarkoitusta, joka on RAKKAUS joka = täydellisyyden side, joka ottaa kaikki kanssaeläjät ja koko luomakunnan hyvinvoinnin huomioon. Ja johon on vain yksi tie, se, minkä Jeesus Kristus avasi ja viitoitti. Jotka ilmenee Raamatun uudessa testamentissa. Jeesuksen syntymästä ilmestyskirjaan. Joka on Jumalan sanaa. jolla koko luomakuntakin on luotu ja johon perustuu.Kaiken tällaisen, eli Vanhurskauden puolesta, Esko H. Kristuksessa ristiinnaulittu.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
2. 7. 2003 Sami Mattila

Mitä on synti?

Syntiä ovat: valhe, petos, vääryys, kiroilu, vihat, kaikki rikokset itsekkyys, varkaus, aviorikos, juonet, katkeruus, välinpitämättömyys, kaikkinaiset himot, tuhoamiset, turmelemiset, petokset, juorut, väkivaltaisuudet, juopottelut jne. RAAMATUN MUKAA SIIS KAIKKI VÄÄRYYS ON SYNTIÄ. Myös kristilliseen, uskovien yhteyteen kuulumattomuus on vihollisen puolella olemista.

 

Ihmiset ovat tulleet paholaisen pettämiksi ja eivät näin enää sokeudessaan tunnista, mitä synti on ja näin he tekevät sitä päivittäin ehkä tiedostamatta em. asioita synneiksi. Vaikka kaikki tiedotusvälineemme uutisoi päivittäin hirmuisista vitsauksista, niin siltikin ihmiset synneillään vetävät niitä kirouksina ja Jumalan tuomioina yllemme. Näitä ovat sodat, myrskyt, tulvat, tulipalot, onnettomuudet, sairaudet, köyhyydet, ym. alkoholi, huumeet, pillerit, lääkeaineet, sekä avioerot joista erikoisesti lapset joutuvat kärsimään.

Eeva oli ensimmäinen ihminen, joka lankesi syntiin ja siitä lähtien ihmiset ovat langenneet tähän pahuuteen, eli syntiin. Ainoastaan yksi on, joka ei ole langennut, se oli, Jeesus Nasaretilainen. Ja

Näin ainoastaan Hän, voi pelastaa ja vapauttaa tuosta synnin kierteestä, pahan hengen orjuudesta.

Suurin eksytys on kuitenkin se, että uskottelet asioittesi olevan kunnossa Jumalan kanssa. Tai että olet elävässä uskossa, vaikka "uskosi" onkin vain kuviteltua, maalattua uskoa, joka ei kestä uskovaiseksi tunnustautumista ja uskovaisten joukkoon yhtymistä. Pelkästään omalla tavalla uskominenkaan ei kestä tulevien vainojen ja ahdistusten aikojen alkaessa, vaan rapisee pois kuin maali seinästä. Tai joka viimeistään kuoleman hetkellä osoittautuu tyhjäksi uskotteluksi josta ei ollutkaan mitään hyötyä tai apua, ja siinä vaiheessa ei enää välttämättä tule APUA! Ja kyllä paholaisella on silloin HAUSKAA.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
8. 7. 2003 Esko Halkosaari.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ, AARTEET.

Monet uskovat elävät aika pinnalla uskon asioissa, vaikka tärkeimmät asiat avautuu vasta pintaa syvemmälle mentäessä, kaikki raamatun kohdat huomioon auttamista. Näyttäisi olevan suuri ja eksyttävä usko, syödä sanaa, niin kuin lapset, jotka usein nuolee vain voin leivältä, pääravinto leipä jää syömättä, eikä sitten vahvista, eikä jaksa pidemmälle, eli perille asti. Hengellisesti verrattuna, vain tuskastuu kun ei ymmärrä, eikä näe pidemmälle. Onhan se makean syöminen kivaa, kun maistuu pelkästään hyvältä, on kuitenkin pettävää ja koituu myöhemmin karvaudeksi, joka sitten näkyy kärsimättömyyden hedelmänä, jopa rukiisen ravinnon hylkimisenä, kun joku sitä tarjoaa. Pelkät makupalat kun maistui niin hyvältä. Mutta totuus on, että tulessa kulta puhdistetaan ja tulee hohtavaksi. Pimeys ei siitä tietenkään tykkää, koska joutuu ikään kuin häpeään, kun lakkaa näkymästä.

Paavo Hiltunenkin tarkoitti varmaan SIUNAUKSIA SYVYYDESTÄ kirjassaan, juuri tätä pintaa syvemmälle menemistä. Jotkut olivat ilmeisesti käsittäneet väärin. Ja kääntyneet Hiltusta vastaan kun tuollaista opettaa. Että siunauksia syvyydestä, eli pintaa syvemmältä.

Eli, helppous, mukavuus, vastuuttomuus, itsensä viihdyttely, ym. vastaavat on tuon pinnallisuuden hedelmää. Eihän se tietenkään mukavalta tunnu, kun sikeästä unesta tulee joku herättelemään, kyllä siinä helposti katkeroituu, jos vielä vaikka makea unikin, jota sai katsella, sekin siinä meni jäi kesken.

"Vielä ette ole verille asti taistelleet", muistutti Paavali, ja nämä muistutukset ovat edelleenkin voimassa. Pukeutukaamme koko sota asuun, ei toisiamme vastaan, vaan epäuskoa, pimeyttä, paikallaan polkemista, välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä, turhamaisuutta, hyttysten siivilöimistä kamelin nielemisen kustannuksella, vaan osoittakaamme oikeaa tietä ulkopuolisillekin, paikallaan polkeminen ja keskinäinen kahakointi ei ole sitä !

Jeesus nimessä, Puolustaja Pyhä Henki, joka totuuden Henki / Esko H.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
5. 7. 2003 Esko Halkosaari

Sanoma: Herätkää, HERÄTKÄÄ !

Nouskaa nukkuvat ylös, nostakaa päänne, joka on Kristus Jeesus. Joka on yksi ruumis, paloiteltu ei kelpaa Herralle, koska silloin on kysymyksessä kuollut, vain yhtenäinen ruumis voi olla elävä, Sanoo puolustaja Pyhä Henki, joka totuuden Henki.

Alkakaa siis etsimään Jumalan valtakuntaa, te Herran Jeesuksen omat. Te olette kyllä jo valtakuntalaisia, mutta ette valtakunta. Sana valtakunta tarkoittaa yhtenäisyyttä, sitä olette vasta uskon tasolla, ette kuitenkaan sanojen, ettekä tekojen tasolla. Uskon tasolla oleviin lukeutuu myös riivaajat, ym. suureen enemmistöön lukeutuvat pahantekijät, koska hekin ovat uskon tasolla, hekin tunnustavat uskovansa Jumalaan, väittävät jopa olevansa kristittyjä, ovathan he kristillisyyttä tunnustavan kirkon jäseniä, heidäthän on jopa lapsena kastettu, sanovat, ja jatkavat paholaisen perässä kulkemistaan. " riivaajatkin uskovat ja vapisevat".

Herätkää kutsutut lapseni, nouskaa ylös kirkastakaa Kristusta Jeesusta yhdistymällä Hänen ruumiikseen / seurakunnakseen = Jumalan seurakunnaksi, jota voi olla ainoastaan YKSI PAIKKAKUNNALLAAN, Sanoo puolustaja, Pyhä Henki, HERRAN Jeesuksen nimessä. Joka teidän pelastajanne ja syntiuhrinne.

Tehkää siis parannus, muuten ei ole teillä syntiuhria puolestanne, tuomiopäivänä, joka tuleva on. Katsokaa, Armonaika on loppumassa, tilintekojen päivä on lähellä, MINÄ tulen pian, puhdistautukaa ja yhdistykää yhdeksi, että täydellisesti yhtä olisitte, MINÄ maksan kullekin tekojensa, leivisköjen käytön mukaan, katsokaa, että olette asioineet ja saaneet lisääntymään, muuten jäätte ulkopuolelle Hääjuhlieni. Lähetkää myös ulkopuolelle leirin, MINUN pilkkaani kantaen, tunnustautukaa MINUN omikseni olemalla yhtä, elämällä keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa, niin kuin apostolisenakin aikana omani olivat!

Palatkaa takaisin MINUN SANANI puhtaalle perustalle, poistakaa kaikki sora, siivotkaa pois kaikki totuudessa / rakkaudessa yhtä olemisen esteet. Älkää väitelkö opillisista hyttysistä, ne eivät edistä seurakuntani rakentumista ja yhdistymistä. Niistä väittelemällä te suljette Jumalan valtakunnan ihmisiltä, itse ei sisälle mennä, ollen vain esteenä niille, jotka tahtovat vilpittöminä sisälle, MINUN valtakuntaani.

Tulkaa minua vastaan puhdistautuneina, MINÄ olen jo tulossa teitä noutamaan, ettekö jo kuule askelteni ääntä, seuratkaa uutisia kuulkaa profeettojani, katsokaa maailmaa, ettekö näe aikain merkkejä, VALMISTUKAA ! Astukaa esiin armoitetut, laumani johtavat, apostolit, Profeetat paimenet, kutsukaa lampaitani, näyttäkää suuntaa, lähtekää liikkeelle edellä kulkijoiksi kutsutut, Pukeutukaa ja varustautukaa, ottakaa rohkeudella uskon askel, luottakaa yksin minun sanaani / apostoliseen oppiin, MINÄ JEESUS, tulen pian !

Sanoma Kristuksen omille, kaikkeen maailmaan, 5. 7. 2003 / Esko Halkosaari.

loppu, klikkaa edellinen.