11.5.2003 Sami Mattila, Hanko

Profetia

Jäidenlähdön aikaan (mikä tulee olemaan tavallista myöhäisempi) – on Suomen etsikkoaika umpeutumassa. Enää en kutsu lempeästi, enää en houkuttele. Minä polvistun , minä taivutan uppiniskaisen kansanne huutamaan puoleeni.

Minä saatan nuo vääryyden palvelijat, valtiovallan edustajat hädän kuilun syövereihin. He ovat totisesti palkkansa ansainneet: vieneet itsekkyydessään maanne pedon kitaan. Häväisseet minun pyhän nimeni. Polkeneet lakini ja käskyni. Kaikki Jumalan pelko ja pyhyyden pelko ja arvostus on kadonnut. He ovat palvoneet EU-jumalaa. Ovat ottaneet mammonan jumalakseen! Ovat ottaneet siveettömyyden panssarikseen, röyhkeyden kilvekseen, vihan ja ahneuden kengikseen.

Köyhiä sorretaan. Totuus salataan. Päätökset tehdään pimeässä. Mutta minä huudan ne päivänvaloon palvelijaini profeettojen kautta. Mikään ei ole minulta salassa. Se loppuu nyt! He eivät pääse pakenemaan. He saavat maistaa omien tekojensa hedelmiä: Ahdistuksen vettä viinien ja muiden päihdyttävien juomien asemasta. – Kipuja ja tuskaa tuskan tuottamisesta vaivaisille ja köyhille. Tulen poltetta Jumalan pilkkaamisesta.

Ihmisen nautinnon ja itsekkyyden vallankausi on kulkenut tiensä päähän tässä maassa. Häpeä maailman silmissä tulee olemaan valtaapitävien valtikka. – Heillä ja koko Suomen kansalla on valittavanaan vain kaksi tietä: Tehdä parannus, huutaa elävää Jumalaa avuksi. Suostua Golgatan veriuhrin puhdistavaan sovitukseen tai joutua perikatoon.

Kaikki tapahtuu äkisti. Omanikin yllättyvät. Nytkö se alkaa?

Vaikka maa järkkyy jäät ryskyvät, padot murtuvat, meri kuohuu, ei omieni tarvitse pelätä. Te, jotka seisotte Kristus-kalliolla, teidät minä suojelen. Enkelini ovat merkinneet minun omani. Teillä on minun valoni. Te loistatte kuin majakat pimeydessä.

Te saatte uuden voiman ja rohkeuden. Te astutte esiin. Menette nääntyvien luo. Viette heille pelastuksen viestin. Te voitatte sieluja Kristukselle. Te tulette olemaan minun todistajiani kaikkialla.

Ei teitä pelota vankilat, uhkaukset, pitkät, ivat, herjat, joita pimeyden ruhtinaan palvelijat huutavat.

Häähuoneeni odottaa täyttymistä. Te tuotte aitovieriltä ja pimennoista kurjat ja vaivaiset valoon. Minä, Jeesus Kristus, pesen heidät verelläni.

Annan heille uuden, valkean vaatteen. – Rukoilkaa omaistenne puolesta yhtenään. Tuokaa heidät valtaistuimeni eteen. Tahdon pelastaa heidät; lapsenne, veljenne ja sisarenne, vanhempanne, isovanhempanne, koko sukunne. Kantakaa heitä pimeydestä valoon.

Kun pakanoiden luku tulee täyteen, häähuoneeni ovi suljetaan. VOI NIITÄ, JOTKA JÄÄVÄT ULKOPUOLELLE! (Matt. 22: 1-14) Amen.

Kati

Takaisin Linkit-sivulle